kylläpä se vaati rohkeutta...

..ja uskallusta! :-)

 iski sitte innostus ja aattelin, että pakkokait se on

kokeilla itelle ommella. 

Eihän siinä menetä, ku alle metrin kangasta, 

jos ei oo hyvä! :-)

Se vaan hirvittää millanen makkarankuori tms. tulee!

Mut nää on kyllä kivat päällä :-)

Wau, tein sen! kannatti riskeerata :-)  

viikkojen varrella

 

...valmistuneita

kahelle vanhimmalle pojalle puserot...

ekaluokkalaiselle mekkoja

 molemmille tytöille topit, tuo kangas on niin ihana,

että sitä piti hakia toinenki metri Metsolasta :-) ehkäpä itelle jotain!

 itelle (taisipa olla ensimmäin ompelus itelle) ja 

molemmille tytöille topit kaapissa kauan marinoidusta

kankaasta!

 omalle pojalle tästä piti tulla, mutta kummipojan onneksi

tästä tuli meille liian iso :-)

 ja kerholaiselle tein tästä ihanasta heppakankaasta

mekon, illalla sain valmiiksi, nii sehän piti heti 

tänään saaha kerhoon laittaa... :-) 

ja tästä ihanasta hannankankaan metsäjoustiksesta

pojille puserot... Nuoki kankaat nuin yhessä (ja erikseen)

 niin herkku!  

viimeisimmät...

...virkkausjutut

tämä ratasmatto on valmistunut jo jonkun aikaa sitte ja

odottelee pääsyä poikien huoneen lattialle!  

tämä matto taas odotteli kauan kaapissa, ku kude loppu 

kesken ja sitä ei saanut...No lopulta purin sitä ja tein 

lyhyemmän tästä! Tämä löysi paikkansa eteisestä. 

sitten tämä projekti, jonka aloitin alku vuodesta 

ja luulin, että teen tätä vielä eläkeiässä :-)

No, sain kuin sainkin tämän valmiiksi melko nopeasti.

Vaikka tämä oli sellanen, että ei tästä sitä tullut

mitä piti, mutta tykkään silti tosi paljon! 

Nimittäin...tohdinko sanoa...

tästä piti tulla mulle pusero :-)

ei sovi tytön vaatteet oikee tuohon, ku ei ollu tyttö 

ainakaa sillä päällä, että ois jaksanu vaihella vaatteita :-)

mutta mitäpä sitä!  

tässäpä tämä!

Napit tiimarista.